Ennustivat kylmenevää.  No joo, on tuo jo vähän kylmennyt.  Parhaillaan meillä 18 astetta ulkona ja enää vaan sisällä 24 .  Jos suoraan sanon, niin paljon mukavampi tämä kuin se, että ulkona on 26 ja sisällä 30.  Eikös olekin kumma, että meille aina annetaan kaikkea ylenpalttisesti?  Jos sataa, niin sataa sitten vimosen päälle.  Jos on kylmä, niin sitten on tosi kylmä.  Ja jos on lämmin, niin meinaa sulaa.  Ikinä ei ole sopivasti .  Vetää vaan ihan vetämättömäksi nuo helteet, vaikka en minä sillä valita, etteikö niitä saisi olla.  Kyllä sitä kohta taas saa rämpiä pimeässä ja loskassa.

Oltiin maanantaina syömässä Haukilahden paviljongilla.  Mun piti saada siellä se jokakesäinen vuohenjuustosalaattini.  Paviljonki on siis meren rannalla ja sinne tullaan myös veneillä.  Alkoi sitten kuulumaan semmosta tasaista hurinaa.  Puitten takaa ilmestyi veneen keula ja tuntui, että se kesti puoli tuntia, ennen kuin koko vene tuli näkyviin.  Katottiin Ylkän kanssa, että voihan jösses mikä paatti!  Siis just semmonen tyyliin Kimi Räikkönen.  Katottiin sitten, että kukakohan sillä tulee.  Kannella oli aikuisia ja lapsia ja me tuijotettiin ja tuijotettiin .  Ei nähty kunnolla, mutta mietittiin, että oisko Selänne.  Vene kääntyi ja häippäsi takaisin menosuuntaansa.  Vähän ajan kuluttua Teemu Selänne seurueineen tuli paviljonkiin, oltiin siis oikeassa.  Tunnettiin samaksi, joka seisoi kannella, koska muistettiin ne kirjavat shortsit sillä .  Ilmeisesti hällä oli sitten kuskikin, koska hän vaan kannella seisoskeli.  Vähänkö meitä ahisti, me oltais loppuikämme eletty sen paatin hinnalla .  Kun lähdettiin pois, käveltiin sen veneen ohi, se oli parkkeerattu (sanotaanko veneestä noin? ) vähän sivummalle.  Lapset olivat jääneet veneeseen, siellä ne touhusi kannella.  Ylkä otti kännykällä kuvankin siitä vaatimattomasta soutuveneestä.  Semmonen olis kyllä just passeli meikäläiselle .  Mikäs sitä ois ollessa kesähelteillä passattavana hulppeassa uivassa luksustalossa.  Mutta me sitten vaan lähdettiin kotiin pieneen rivitalokaksioomme .

Tänään mennään taas ulos syömään.  Puoleltapäivin haetaan Ylkän isän, hmm... mikäs se nyt on titteliltään kun Ylkän isä on kuollut ja tämä henkilö oli sen avovaimo, siis avoleski?, syömään.  Sekin meillä on kerran kesässä ollut tapana, eli nyt on sen aika taas.

Muuten on loma sujunut kiitettävän (HAH) nopeasti.  Enää viikko ja eikun hommiin, yäk.  Vaan nautitaan nyt vielä kun nauttia voi!

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

Viikon kissamiete:
Kissalle ei tarvitse näyttää
miten pidetään hauskaa,
sillä siinä lajissa
se on voittamaton nero.

Loma meinaan.  Ai kauhja, enää kaksi viikkoa!  Melkeen jo ahistaa .

Niin, ja terveisiä Tallinnasta.  Kylläpä siellä tuuli!  Oli ihan kuumaa auringossa, jos ei tuuli osunut, mutta ei edes auringon lämpö auttanut siellä missä tuuli.  Ja lähes joka paikassa tuuli.  Tukka meinasi lähteä päästä.
Käytiin ensimmäiseksi syömässä kun päästiin sinne, syötiin vanhan kaupungin portin läheisyydessä olevassa Kalle Kusta -ravintolassa ja ruoka oli taivaallista.  Vielä taivaallisempaa oli se valtava kukkatori, joka oli kadun toisella puolella ja tietysti istuin niin, että jouduin katsomaan niitä valtavan upeita kukkalaitteita koko ajan.  Aloin miettimään, että kestäisikö joku puketti kotosuomeen asti ja kun Ylkä ja broidi sanoi, että varmaan kestää, oli mun haettava se yksi kimppu, johon heti iskin silmäni, se selvästi sanoi mulle, että se tahtoo tulla meille.  Tällainen kimppu.

Siis niin upea!  Ja maksoi Suomen rahassa kokonaista 10 euroa.  Kaikki kimput oli todella huolella ja kauniisti tehtyjä ja niitä oli paljon! Aivan upeat ruusut maksoivat euron kappale!  Juteltiin siinä muiden suomalaisten kanssa, että meillä kotona ei missään ole tällaista.  Joku pieni rupinen kukkakoju esim. kauppatorilla.  Eikä tuollaisia kimppuja valmiiksi tehtyinä.  Ja heillä on monia tuollaisia kukkatoreja jotka ovat kymmeniä metrejä pitkiä.  Olisin voinut tuoda kaikki ne kukat kotiin.  Ehdottomasti paras anti koko matkalla.

Sitten vaan käppäiltiin kaupungilla ja käytiin eri kauppakeskuksissa.  Ei löytynyt mitään kivoja kretonkeja, eikä mua pahemmin huvittanut edes haeskella.  Istahdettiin välillä ottamaa bisset ja taas jatkettiin matkaa.  Yhden ihanan asian ostin vielä itselleni, tämä Papulle tiedoksi : litran pullo Baileysiä .  Siinä on tälle tätille karkkia pitkäksi aikaa.  Ja takaisinlähtö viivästyi puoli tuntia, kun eihän ne siellä osanneet lastata autoja ajoissa, meidän päästä lähdettiin neljä minuuttia etuajassa.  Ja laivatkin oli molempiin suuntiin jotenkin kolhoja.  No, ne olikin reittimatkoja.  Ja voi jestas niitä vessajonoja!  Aivan liian vähän vessoja ihmismäärään nähden. Aivan älytöntä.
No, tulipahan reissu tehtyä, ei tarvi ihan heti mennä taas.

Nyt pitää nautiskella loppulomasta ja varsinkin näistä valtavan kauniista päivistä niin kauan kuin niitä kestää.  Vissiin ovat vielä ennustelleet, että viikonlopun yli kestää.  Ihanata.  Ehtiihän sitä vielä jossain seikkaillakin tällä lomalla, mutta tämän viikonlopun haluan olla ihan kotosalla vaan.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Viikon kissamiete:
Joku sanoi kerran, että koira
katsoi ihmistä ylöspäin,
hevonen piti ihmistä samanarvoisena
ja kissa katsoi alaspäin ihmistä,
vähempiarvoistaan.

Olipas vaihteeksi aamulla 'mukava' herätä mahottomaan veden lotinaan.  Kyllä tuo nyt jo piisaisi.  Neljän aikoihin lähdetään Kuusjoelle, silloin viimeistään saisi tuo mollukka alkaa paistamaan.  No, jos ei ala, vietetään sitten juhannus sisätiloissa.

Ensimmäinen lomaviikkokin mennä hupsahti.  Ai kaameeta, mä joudun kohta taas töihin, on tää stressaavaa .  Nyt alkaa Ylkälläkin loma, ehkäpä sitä pääsee vähän reissaamaankin.  Jos meinaan tulee niitä aurinkoisia päiviä.  Ihan jo näyttää siltä, että tästä kesästä tulee samanmoinen kuin viime kesästä, eli vettä vettä ja vettä.  Huoh.

Vielä on tässä pientä puuhasteltavaa ennen lähtöä, pitää ottaa itseään niskasta kiinni, että tulee jotain tehdyksikin.  Jotenkin vaan on into veke, mutta eiköhän se tästä.

Oikein mukavaa juhannusta kaikille!  Jos ei voi grillata, niin laitetaan uuniin sitten .

Viikon kissamiete:
Hän on linnassaan kuningas
ja minä hänen vasallinsa.

On se hyvä, että vasta huomenna alkaa loma.  Meillä oli eilen oikein kunnon myräkkä.  Karmee ukkonen ja vettä tuli semmosella voimalla, että se oli kuin painepesurin suusta.  Sanoinkin Ylkälle, että olisi pitänyt viedä matot terassille, olisivat itekseen puhdistuneet .  Tuuli aivan mahottomasti, pelkäsin taas, että puut kaatuu päälle.
Ja voi mun kukkaraukat, jotka ovat taivasalla.  Hiukka iski sade niihin.  Tuo arkkukukka on kuin mikäkin raakku.  Vaan uusiksihan se muutoinkin olisi mennyt, kun kerta ei mahdu edes siihen arkkuun olemaan.

Nyt on sitten niin kosteeta niin kosteeta ulkona, eikä tuo lämpökään ole hellelukemissa, 12,5 astetta parhaillaan.  Vaan ei haittaa, parempi ilma tämä on kuin ei minkäänlainen ilma, oli isälläni tapana sanoa.

Olen ollut totaalisen laiska.  En ole tehnyt mitään kodinhoidollisia juttuja, olisi kai pakko jotain tehdä piakkoin, kun kämppä on kuin hävityksen kauhistus.  Jotenkin vaan on lomafiilis ja takaraivossa nakuttaa, että on sulla aikaa, tee sitten kun huvittaa.  Olen totellut nakuttavaa ääntä, eikä vielä ole huvittanut .

Meniskö tekemään kortteja vai meniskö makkariin katsomaan nauhoitettuja ohjelmia, voi tätä valinnan vaikeutta!

Mukavaa viikkoa itse kullekin säädylle!

Tai siis oikeasti maanantaina alkaa loma .  Hitsi mä olen yli puol tuntia yrittänyt saada you tubesta tätä kipaletta suoraan tähän ja en vaan onnaa.  Joten nyt on sitten vaan linkki.  Meikäläisen fiilikset tässä .

Ja kaik yhes koos laulamaan!

NunnaonlomallaNunnaonlomallaNunnaonlomalla

Ja jos sanat tuottaa vaikeuksia, tässäpä niitä :

Tästä kesä voi alkaa
Nosta tanssien jalkaa
Kohta pääsee rytmiin
Hypnoosiin ja transsiin
Päättymättömät illat, polttamattomat sillat
Aamuhetken taikaa, keskikesän aikaa
Hietaniemen rantaan
Hiekka kohtaa varpaan
Kokkikin jo nauraa
Nyt on huvi halpaa
On syksy vielä kaukana, ei syytä huoleen
Tunnen olen nuorempi, kuin moneen vuoteen

kertosäe:
Must tuntuu mitä vaan voi tapahtuu
Eikä siihen mitenkään voi varautuu
Kun koko luomakunta laittaa parastaan
Nyt on valvottava kunnes aamu koittaa

Kun mökki makkaraa maistaa
ja ilta-aurinko paistaa niin
sitä hetken luulee löytäneensä taivaan
Leirinuotio huumaa
kun katson liekkiä kuumaa
tähän tahdon jäädä
kunnes aamu koittaa
Kun syksysateet alkaa
Laitan kumpparit jalkaan
Mut vielä vilja vihreänä kasvaa
Ja lounastuuli lämmittää mun huulii
On vielä aikaa lantsareihin vaihtaa

kertosäe

Ja kalliolla kun makaat
Luulet että oot vapaa
Kun metsä sulle vastaa
Niinkuin sinne huudat
Ja peukalolla taas pääsee uimapaikkojen ääreen
Katso ihmisten silmiin, näetkö katseen villin
Hei, siksi lintunen laulaa
riemun kuulla voit kaukaa
Ihmiseenkin tarttuu
tietynlainen kaipuu
Kaikki juhlat päättyvät
sen kaikki tietää
OOt odotusta täynnä
kunnes kupla puhkeaa

Hei! Kuka jää kotiin odottamaan?
Ja kuka tulee sieltä hakemaan?
Mene ulos katsomaan mikä sää
Mikä kesä!

Tästä kesä voi alkaa
Nosta tanssijan jalkaa
Kohtaa pääsee rytmiin
Hypnoosiin ja transsiin
Päättymättömät illat, polttamattomat sillat
Aamuhetken taikaa, keskikesän aikaa
Hietaniemen rantaan
Hiekka kohtaa varpaan
Lokkikin jo nauraa
Nyt on huvi halpaa
On syksy vielä kaukana, ei syytä huoleen
Tunnen olen nuorempi, kuin moneen vuoteen

Seuraavat neljä viikkoa kirmailua kesälaitumilla.

Käytiin tossa töistä tullessa duunikaverin kanssa ottamassa mun loman kunniaksi parit lonkerot, pakkohan se oli.  Oltiin ensin terassilla, oli tosi lämmin ja sitten yhtäkkiä alkoi tuulemaan aivan kaameesti, oli pakko mennä ne vikat (kolmannet) ottamaan sisälle.  Ja nyt on kiirus alkaa tekemään ruokaa Ylkälle.  Palataan asiaan paremmalla ajalla.

Ihanata viikonloppua kaikille!

Viikon kissamiete:
Ihminen voi elää kuurona
ja silti kuulla: riittää kun
hän katselee kissan
korvia.  Ne osoittavat
äänenvoimakkuuden.